Suomalainen elokuvakulttuuri

Tässä artikkelissa luomme katsauksen suomalaiseen elokuvakulttuuriin: elokuvaan eri vuosikymmeninä, suosituimpiin ja merkittävimpiin suomalaisiin elokuviin sekä elokuvatapahtumiin. Sanan ”elokuva” keksi suomenkielen professori ja kielentutkija Artturi Kannisto (1874-1943) vuonna 1927. Sitä ennen Suomessa puhuttiin ”elävistä kuvista”. Suomalaisen elokuvakulttuurin alkupisteenä on pidetty kesäkuuta 1896, jolloin ensimmäiset elokuvat esitettiin Helsingissä. Suomessa on valmistettu elokuvia aina 1900-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien, ja kyseisenä vuosikymmenenä myös elokuvateatterien määrä alkoi kasvaa ympäri maata. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli Salaviinanpolttajat vuodelta 1907. Vuonna 1919 perustettiin Suomen Filmikuvaamo, joka tunnettiin vuodesta 1921 lähtien Suomi-Filminä. Yhtiön johtaja Erkki Karu (1887-1935) oli keskeinen toimija myös Suomen Filmiteollisuudessa.

Suomalaisen elokuvan kultakausi alkaa 1930-luvulla

1920-luvun elokuvassa aiheet löytyivät erityisesti maaseudulta. Myös dokumenttielokuvat olivat suosittuja ja niitä tehtiin tilauksestakin. Esimerkiksi ulkoasiainministeriön ja Suomi-Filmin yhteistyössä tekemä suomalaista kansakuntaa mainostava propagandafilmi Finlandia (1921) osoittautui menestykseksi myös maailmalla. Suomalaisen elokuvateollisuuden synty voidaan ajoittaa varsinaisesti 1930-luvulle, joka oli myös suomalaisen elokuvan kulta-aikaa. Suomi-Filmin rinnalle perustettiin Suomen Filmiteollisuus vuonna 1934. Elokuvat keräsivät valtavia yleisöjä. Esimerkiksi Risto Orkon ohjaaman vuonna 1934 valmistuneen Siltolan pehtoorin kävi katsomassa miljoona suomalaista – joka oli tuolloin neljännes koko kansasta. Kansanomaisten komediaelokuvien lisäksi valkokankailla nähtiin nationalistisia aatedraamoja. Romanttisen elokuvan tähtiin kuuluivat muun muassa Tauno Palo, Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo.

Suomalaisen elokuvan kultakauden katkaisi talvisodan syttyminen 1939. Toinen maailmansota (1939-1944) pysäytti suomalaisen elokuvan kehityksen lähes kokonaan, ja esimerkiksi talvisodan aika valmistui vain yksi elokuva. 1940-luvulla suosittuja elokuvia olivat muun muassa Toivo Särkän ohjaama Kulkurin valssi sekä elokuvasarja Suomisen perheestä. Sota-aikana ilmestyi enimmäkseen kepeitä komedioita ja romanttisia elokuvia. Vuonna 1948 elokuvissa nähtiin ennätysyleisöt, mutta elokuvan suuri suosio oli vain hetkellistä, sillä pian koteihin ilmestyvät televisiot alkoivat kilpailla katsojista. 1950-luvun menestyksekkäin kotimainen elokuva oli Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas. Vuonna 1955 ensi-iltansa saaneen elokuvan ohjasi Edvin Laine, ja se niitti myös kansainvälistä menestystä.

Suomalainen elokuva romahtaa 1960-luvulla

Ensimmäisestä Tuntemattoman sotilaan elokuvafilmatisoinnista on tullut varsinainen suomalaisuuden ja sota-ajan ikoni. Se esitetään nykypäivänäkin perinteisesti itsenäisyyspäivänä televisiosta. Tuntematon sotilas on yhä edelleen Suomen katsotuin elokuva elokuvateatterissa. 1950-luvun huippuohjaajia olivat Edvin Laineen lisäksi muun muassa Matti Kassila ja Hannu Leminen. Leminen oli Laineen tapaan aloittanut uransa jo edellisellä vuosikymmenellä. Suomalaisen elokuvan romahdus jouduttiin kokemaan 1960-luvulla. Elokuvia alettiin esittää televisiossa ja elokuvateattereiden katsojamäärät romahtivat. Vuonna 1963 näyttelijät aloittivat pitkän lakon, jonka johdosta amatöörinäyttelijät miehittivät osan elokuvista. 1960-luvun suosittuja elokuvia olivat muun muassa Edvin Laineen Täällä Pohjatähden alla (1968) ja Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966).

1970-luvulla suomalaista elokuvakulttuuria leimasi pysähtyneisyys. Vuosikymmenen harvat menestyksekkäät elokuvat olivat Spede Pasasen tuottamia. Speden Uuno Turhapuro -elokuvista pääset lukemaan lisää sivustoltamme omasta artikkelistaan. 1980-luvulla suomalaisella elokuvalla ei mennyt juurikaan paremmin. Elokuviin ammennettiin aiheita niin ajankohtaisesta juppikulttuurista kuin sodastakin. Rauni Mollberg uudelleenfilmatisoi Tuntemattoman sotilaan vuonna 1985 ja Pekka Parikan Talvisota ilmestyi 1989. Aki ja Mika Kaurismäki aloittivat ohjaajauransa elokuvalla Armottomat (1982). Elokuvia tuotettiin 1980-luvulla poikkeuksellisen runsaasti, mutta niiden katsojaluvut jäivät alhaisiksi. Suomalaisen elokuvan uutta nousua jouduttiin odottamaan aina 1990-luvun loppuun asti. 1990-luvulla nähtiin myös naisohjaajien läpimurto, muun muassa Pirjo Honkasalon, Auli Mantilan ja Kaisa Rastimon.

Suomalainen elokuva lähtee uuteen nousuun 1990-luvun lopussa

1990-luvun alkuvuosina katsojaluvut olivat vielä matalia. Vuosi 1999 oli käänteentekevä, kun useat suomalaiselokuvat – muun muassa Olli Saarelan Rukajärven tie ja Aleksi Mäkelän Häjyt – keräsivät suomalaiset taas elokuvateattereihin. 2000-luvun alussa taiteilijat kuten Badding, Tapani Rautavaara, Irwin, Jean Sibelius ja Aleksis Kivi saivat omat elokuvansa. Yhteiskunnallisissa elokuvissa saivat jalansijan nuoret, ja myös useat lastenelokuvat saivat ensi-iltansa. Animaatioelokuvien aikakausi sai alkunsa. Aleksi Mäkelän Pahat Pojat (2003) ja Matti Nykäsestä kertova Matti (2006) ylittivät kumpainenkin yli 400 000 katsojan rajan. 2010-luku käynnistyi suomalaiselokuvan kannalta loistavasti: vuonna 2010 peräti viisi elokuvaa ylitti yli 200 000 katsojan rahan.

Erityisesti Dome Karukosken ohjaamat elokuvat menestyivät hyvin. Esimerkiksi Napapiirin sankarit (2010) sai yli 330 000 katsojaa ja Mielensäpahoittaja (2014) yli 450 000 katsojaa. Karukoskesta voit lukea enemmän hänestä ja Renny Harlinista kertovasta artikkelistamme. Sekä vuosina 2015 että 2016 kotimaiset elokuvat keräsivät ennätysyleisön. Erityisesti koko perheen elokuvat, kuten Angry Birds ja Risto Räppääjä ja yöhaukka, kiinnostivat katsojia. Vuonna 2017 ilmestyi todellinen jättimenestys: Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas. Siitä tuli helmikuussa 2018 ensimmäinen suomalainen elokuva lähes 50 vuoteen, joka ylitti miljoonan katsojan rajan elokuvateattereissa. Se oli paitsi yleisön, myös kriitikoiden mieleen ja voitti neljä Jussi-palkintoa.

Suomalaiset elokuva-alan palkinnot ja tapahtumat

Edellä mainitsemamme Filmiauran Jussi-palkinto on Suomen merkittävin elokuva-alan palkinto. Jussi-patsaat jaetaan vuosittaisessa Jussi-gaalassa ja niitä on jaettu jo vuodesta 1944 alkaen. Jussi-palkinto oli erittäin arvostettu 1940-1950-luvuilla, mutta menetti hohtoaan 1960-1970-luvuilla. Se nousi takaisin arvoonsa 1980-luvulla gaalan televisioinnin myötä. Tällä hetkellä palkintoja myönnetään 15 eri kategoriassa. Suomalaisista elokuva-alan tapahtumista merkittävimpiä ovat Rakkautta ja anarkiaa -festivaalit, dokumenttielokuvafestivaali DocPoint sekä Tampereen ja Sodankylän elokuvajuhlat. Suomalainen elokuva on kohdannut yli satavuotisen historiansa aikana niin ala- kuin ylämäkiäkin, mutta onneksi maassamme riittää runsaasti ammattitaitoisia ja lahjakkaita elokuva-alan ammattilaisia. Tue sinäkin suomalaista elokuvaa ja vieraile elokuvateatterissa!