Tässä artikkelissa aiheenamme on yksi legendaarisimmista suomalaisen elokuvan henkilöhahmoista eli Uuno Turhapuro. Turhapuro-elokuvia on tehty kaikkiaan 19 kappaletta, ensimmäinen niistä näki ensi-iltansa vuonna 1973 ja viimeisin vuonna 2004. Ensimmäisen elokuvan nimi oli yksinkertaisesti Uuno Turhapuro. Hahmon loivat Spede Pasanen ja Uunoa näytellyt Vesa-Matti Loiri. Hahmo syntyi alun perin Spede-show’ssa, eikä elokuvia pitänyt tehdä alun perin kuin yksi kappale.

Hahmo saa alkunsa Spede-show’ssa

Uuno Turhapuron sketsihahmolla ei ollut Spede-show’ssa alun perin nimeä ja itse hahmokin muotoutui hiljalleen. Aivan ensimmäisessä Uuno-sketsissä kuvattiin avioparia, joka riiteli lottovoitosta, jota ei oltu vielä edes voitettu ja erityisesti siitä, miten se tultaisiin jakamaan. Miehellä oli sänkeä ja hän oli hieman likainen. Loiri muutti hahmoa vieläkin rähjäisemmäksi ja likaisemmaksi ja lopulta häneltä maskeerattiin puuttumaan hampaatkin.

Katsojat rakastuvat Uunoon

Uuno Turhapurosta tuli vuonna 1973 Spede Show’n vakiohahmo ja se sai oman elokuvansa vielä samana vuonna. Elokuva sai peräti yli 600 000 katsojaa, mikä tuli tekijöille täytenä yllätyksenä. Vaikka Uuno Turhapuro -elokuvan piti jäädä täysin yksittäiseksi, leffa nousi suuren yleisön keskuudessa niin suosituksi, että sille päätettiin tehdä jatkoa. Kriitikot puolestaan inhosivat Uuno Turhapuro -leffoja jo aivan alusta lähtien.

Ensimmäisen elokuvan jälkeen Turhapurolle toivottiin ja ennustettiin välitöntä unohdusta. Kriitikot pitivät Turhapuro-elokuvia yksinkertaisesti todella huonoina, niitä kritisoitiin muun muassa rakenteettomaksi mössöksi ja kokoelmaksi ylipitkiä sketsejä. Myös Turhapuro-hahmon rumuus herätti ihmetystä. Mutta kansa rakasti elokuvia. Toinen Uuno Turhapuro -elokuva, Professori Uuno D. G. Turhapuro ilmestyi vuonna 1975 ja sekin sai yli 450 000 katsojaa. 1970-luvulla ilmestyi vielä kolme muutakin Turhapuro-elokuvaa.

Elokuvat rikkovat katsojaennätyksiä

Suosituimmillaan Uuno Turhapuro oli 1980-luvulla, jolloin suomalaisella elokuvalla meni muutenkin verrattain hyvin. Kaikkien aikojen katsotuin Uuno-leffa oli Uuno Turhapuro armeijan leivissä vuodelta 1984. Sen näki elokuvateatterissa yli 750 000 suomalaista. Leffa rikkoi muutoinkin suomalaisen elokuvan ennätyksiä. Se oli koko 1980-luvun katsotuin elokuva, ja vuodesta 1968 eteenpäin tarkasteltuna kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva aina vuoden 2018 helmikuuhun asti.

Tuolloin Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas rikkoi aikaisemman ennätyksen. Katsojamäärillä mitattuna myös Uuno Epsanjassa, Uuno Turhapuro menettää muistinsa ja Uuno Turhapuro muuttaa maalle menestyivät loistavasti. Niistä ensimmäisen kävi katsomassa yli 600 000 katsojaa ja kaksi jälkimmäistä saavuttivat kumpikin yli 550 000 katsojan yleisön. Suurimman osan Uuno-elokuvista on ohjannut Ere Kokkonen, Spede Pasanen ohjasi kaksi elokuvaa ja Hannu Seikkula ja Pertti Melasniemi kumpainenkin yhden.

Uuno käy appiukkonsa hermoille

Uunon lisäksi leffojen vakiohahmoja ovat hänen vaimonsa Elisabeth Turhapuro, jota näytteli Marjatta Raita ja hänen appiukkonsa ja ikuinen taistelukumppaninsa vuorineuvos Tuura, jota ovat näytelleet Tapio Hämäläinen, Pehr-Olof Siren ja Heikki Nousiainen. Uunon anoppia ovat näytelleet Marita Nordberg, Anja Pohjola ja Ritva Valkama. Leffojen keskeisiin henkilöihin kuuluvat myös Uunon autonkorjaaja-kaverit: Spede Pasasen näyttelemä Härski Hartikainen ja Simo Salmisen esittämä insinööri Sörsselssön.

Monien Uuno Turhapuro -elokuvien juoni perustuu jännitteisiin ja konflikteihin Uunon ja hänen appiukkonsa välillä. Vuoristoneuvos Tuura inhoaa vävypoikaansa sydämensä pohjasta, mihin ei ole pienimpänä syynä se, että Uuno aiheuttaa miehen uralla toistuvia vastoinkäymisiä tupsahtelemalla esiin mitä sopimattomimmilla hetkillä. Lisäksi Uunolla on tapana voittaa appiukkonsa aivan kaikessa. Tilannetta ei tietenkään helpota se, että Uuno on naimisissa vuoristoneuvos Tuuran rakkaan tyttären kanssa.

Naimisiinmeno tuo esiin todellisen Uunon

Ensimmäisen elokuvan alussa näytetään, miten Uuno Turhapuro oli vielä omissa häissään siistin näköinen mies. Päästyään naimisiin rikkaaseen perheeseen mies kuitenkin rähjääntyi ja laiskistui hetkessä. Uunon pääasiallisina harrastuksina kuvataankin ylensyöminen ja sohvalla löhöäminen – sekä totta kai appiukon perinnön kärkkyminen. Vieraiden naisten vikitteleminenkään ei ole Uunolle vierasta. Se tapahtumaketju, jonka seurauksena poikamies-Uunosta tulee ukkomies, päästiin näkemään vuoden 1977 elokuvassa.

Elokuva kantaa nimeä Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon. Laiskuuden ja epäsiisteyden lisäksi Uunon hahmolle on ominaista rikkinäinen verkkopaita, harva ja osaksi mustunut hammasrivi, likaiset kasvot ja tapa ääntää konsonantti d t:nä. Uunon suosio herätti aikoinaan lehdistössä runsaasti keskustelua siitä, kuvaako hän suomalaista miestä ja millaisen kuvan Uuno Turhapuro antaa suomalaisesta aviomiehestä.

Uuno Turhapuro – This is my Life kokoaa Uunon tarinan yhteen

Viimeisimmäksi jäänyt Uuno-elokuva Uuno Turhapuro – This is my Life sai ensi-iltansa vuonna 2004. Vesa-Matti Loiri ja Ere Kokkonen halusivat tehdä sen vuonna 2001 menehtyneen Spede Pasasen muistolle. Elokuva perustui Pasasen ja Kokkosen jo aiemmin kehittelemään ideaan. Uuno nähtiin soluttautumassa rikkaille tarkoitettuun vanhainkotiin, josta hän pääsee tosi-tv-ohjelmaan muistelemaan elämäänsä. Elokuvaa voikin pitää hienona päätöksenä elokuvasarjalle, ja se keräsi elokuvateattereissakin lähes 150 000 katsojan yleisön.

Uuno Turhapuro on siis ollut aina yleisön rakastama, mutta kriitikoiden vihaama. Erityisesti käsikirjoittaja Spede Pasaselle tämä ristiriita oli merkityksellinen. Suosittu Uuno-hahmo onnistuukin kiteyttämään jotain tärkeää suomalaisuudesta ja erityisesti suomalaisen miehen olemuksesta, tosin elokuvat ovat monin tavoin sidoksissa juuri omaan aikaansa. Lähes kaksikymmentä Uuno-elokuvaa tarjoavatkin rutkasti hauskuutta ja viihdettä ja niiden huumori on kestänyt hyvin aikaansa. Uuno Turhapuron parissa saa kunnon naurut!